lauantai 16. huhtikuuta 2016

Syttyminen lampaille

Tänään kävimme lampailla pitkästä aikaa. Edellinen kerta oli joskus syksyllä. Jekku on tätä ennen käynyt lampailla pari kertaa ja naudoilla kerran. Joka kerta on vain remmin nokassa kuljettu lampaiden perässä. Ekalla sytyttelykerralla se oli pyöröaitauksessa selvästi tosi kiinnostunut, mutta sitten myöhemmin se vaikutti turhautuneelta eikä enää suunnannut läheskään yhtä aktiivisesti lampaille. Mietin talven yli, mikä voisi olla syynä ja tulin siihen lopputulokseen, että kun muutaman kerran remmissä hyökkimisestä sitä aiemmilla kerroilla komensin, niin se oli suht ohjaajapehmeänä koirana ottanut sen liian vakavasti eikä enää tiennyt, mitä pitäisi tehdä. Se oli ns. turhautunut kävelemään remmin päässä, kun mitään ei kuitenkaan päässyt tekemään ja paineistui tilanteesta ja aloitti sijaistoimintoja. No, tänään tilanne sitten korjaantui. :)

Ensin kuljettiin hetki remmin kanssa pitkin pyöröaitauksen laitoja. Jekulle oli jäänyt selvästi takaraivoon edelliset kerrat. Se vilkuili lampaita ja muutaman kerran teki intoloikkia niiden suuntaan, mutta kun remmi kiristyi, keppi tuli eteen ja toiminta estettiin, niin se alkoi keksiä taas vähän sijaistoimintoja (katseli aitojen toiselle puolelle, piippasi jne.). Sitten päätettiin päästää irti remmistä, kun Jekku kuitenkin reagoi keppiin hyvin. Ja mitäs tapahtuikaan! Jekku lähti heti luonnostaan paimennusympyrälle, piti nätin etäisyyden lampaisiin ja paimensi voimakkaasti silmällä. Se reagoi etenkin aluksi sekä keppiin ja ohjauskäskyihin erittäin hyvin. Jekulle luonnollisempi suunta oli paimentaa myötäpäivään. Kun ohjasin sitä kääntymään vastapäivään, niin se jäi ihmeissään tuijottelemaan. Mutta sitten tajusin käsimerkillä ohjata sen vastapäivään ja lähtihän se sitten siihenkin suuntaan ympyrälle hienosti. Vähän Jekku lopussa (kun oli jo vähän väsähtänyt) alkoi tehdä aivan muutamia hyökkimisiä, kun kuumui eikä pää pysynyt enää niin hyvin kasassa, mutta reagoi niissäkin hienosti kieltoihin ja kepillä estämiseen. Jekun tyyli paimentaa näytti olevan luonnostaan aika intensiivinen ja sillä on bortsumainen silmänkäyttö.

Näyttäisi siltä, että nyt vapaana ollessaan Jekku todella syttyi paimennukseen. :) Sillä on ollut selvästi paimennustaipumusta aina, mm. paimentanut ruohokasoja, lapsia ja milloin mitäkin arjessa, mutta koska se ei ollut aiemmin päässyt toteuttamaan sitä (vaan oli estetty), niin ei oltu päästy oikein vauhtiin lampailla. Luulen, että tästä eteenpäin päästään etenemään Jekun kanssa aika nopeastikin tässä(kin) hommassa. Jekku kun on koirana sellainen, että se on saatava käyttää itse aivojaan ja saatava haasteita, jotta mielenkiinto säilyy. Tämä on huomattu jo kaikissa muissakin harrastuksissa aiemmin ja nyt sama näyttäisi pätevän myös paimennukseen. Tästä jatketaan kevään ja kesän treenejä! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti